SDP:n Matias Mäkynen: Nuorten naisten mielenterveyden kuormitus on yhteiskunnan hälytysmerkki
Yhteiskunta on sairas. Kelan tekemä tarkastelu paljastaa, että joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen liittyvää etuutta, kun miehistä vastaava luku on joka seitsemäs.
– Joka kolmas on pysäyttävä luku, johon on pystyttävä puuttumaan. On hyvä, että apua uskalletaan hakea. Mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää resursseja ja apua on saatava ajoissa. Nuorille tarvitaan parempaa tukea opintoihin, siirtymiseen työelämään ja toimeentuloon, SDP:n kansanedustaja ja myös Kelan valtuutettuna toimiva Mäkynen avaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely on kertonut jo pitkään tyttöjen lisääntyneestä ahdistuksesta. Työelämässä uupumisriskissä ovat etenkin nuoret naiset.
– Työkyvyttömyyseläkkeissä naisten ja miesten välillä ei juuri näy eroa. Myös se on huolestuttavaa, että pojat ja miehet eivät hae apua. Nuorten miesten oireilu voi ilmetä muilla tavoin, esimerkiksi päihteiden käyttönä, Mäkynen huomauttaa.
OECD:n arvion mukaan mielenterveyteen liittyvät kustannukset ovat Suomessa 11 miljardia euroa vuosittain. Niistä työmarkkinoihin liittyvien epäsuorien kustannusten osuus on lähes 4,7 miljardia. Suomessa 10 000 ihmistä ajautuu vuosittain mielenterveystyökyvyttömyyteen.
Tilanne uhkaa pahentua epäonnistuneen politiikan myötä.
– Epäkohtaa ei ratkaista pelkästään lisäämällä vastaanottoaikoja ja terapiaa. Meidän on puututtava siihen, mikä ihmisiä ajaa uupumukseen ja työkyvyttömyyteen, Mäkynen muistuttaa. Hän kannustaa uskallukseen katsoa myös oireiden taakse.
Orpo-Purran hallituskaudella työelämän epävarmuutta on lisätty ja ihmisten turvaa heikennetty. Moni elää nyt yhteiskunnassa, jossa toimeentulon epävarmuus, koulutus- ja työelämän paineet sekä kasvava eriarvoisuus kasaantuvat. Samalla tasa-arvotyö on jäänyt sivuun. Nämä asiat osuvat aikuistuviin nuoriin kaikista pahimmin.
– Myös ilmastokriisi, talouskuri, tekoälyn nopea kehitys, massatyöttömyys ja epävarma maailmantilanne lisäävät nuorten huolta tulevaisuudesta. Niitä ei voi ohittaa yksilön ongelmina. Kyse on paljolti myös yhteiskunnan laajemmista trendeistä, ja poliitikkojen päätäntävallassa olevista asioista, Mäkynen summaa.
Se, että nuorista naisista kolmannes kokonaisesta ikäluokasta on käyttänyt mielenterveyteen liittyviä etuuksia, pitäisi viimeistään olla jokaiselle päättäjälle yhteiskunnallinen hälytysmerkki. Tämän suunnan muuttamiseksi tarvitaan tahtoa ja työtä, hän päättää.
